Pasi Matilainen - Maltillinen libertaari

Tälle sivulle kerään vastauksia minulle esitettyihin kysymyksiin. Voit tietysti kommentoida myös jokaisella sivulla olevaan kommenttilaatikkoon, mutta tämän sivun kommenttilaatikko (ja yhteyslomake tai sähköposti vaalit@pasi.matilainen.info) olkoon kysymyksiin, joita ei muilla sivuilla vielä käsitellä.

HUOM! Olen koostanut listan eri puolille vaalisivustoa tulleista kysymyksistä ja vastauksista tälle sivulle.

Kysymys: Mitä mieltä olet alkoholituotteiden kylkeen liimattavista varoituslapuista? Lakimuutoshan saattaa pienentää Alkojen valikoimaa ja nostaa viinien hintoja.

Vastaus: Sanoisin, että ne varoitustarrat on ihan tyypillinen esimerkki ns. kukkahattutäteilystä, jonka on valitettavasti annettu mennä toteutukseen asti. On tietysti ihan aiheellista kantaa huolta siitä, mitä jotkut raskaana olevat naiset tekevät alkoholilla sisällään kasvaville sikiöille, mutta varoitustarrat ovat väärä tapa pyrkiä vaikuttamaan siihen asiaan. Ei armeijassakaan saa rangaista kaikkia siitä, jos joku tyrii, joten miksi sen pitäisi olla sallittua tosielämässäkään. (Tarrat nostavat alkoholituotteiden hintaa, mikä voidaan nähdä kollektiivisena rangaistuksena.)

Mutta sehän tässä varmaan onkin tausta-ajatuksena, pyrkiä vähentämään kulutusta keinotekoisesti nostamalla hintaa. Tällä tavalla se vaan näyttää paremmalta kuin suora alkoholiveron korottaminen, kun ollaan mukamas tekemässä hyvää. Mutta kyllä se kulutus palaa yhtä sujuvasti takaisin tuontiviinoihin kuin se siirtyi Alkoon alkoholiverotuksen laskemisen myötä. Sen seurauksena alkoholin aiheuttamat ongelmat ja kuolemat lisääntyvät, ja ihmisten valinnanvapaus vähenee. Kukaan ei voita.

Kysymys: Tiedustelisin kantaasi kuntaliitoksiin, esim. Korpilahden ja Jyväskylän kuntaliitokseen. Kansanäänestyksen tulos Korpilahdella oli kielteinen, pitäisikö tällaisia äänestyksiä järjestää ja niiden tulos huomioida? Miten parantaisit maaseudun elämisen edellytyksiä Suomessa?

Vastaus: Yleisellä tasolla kannatan kuntaliitoksia, mutta niiden täytyy olla vapaaehtoisia eli kuntia ei pidä pakottaa yhteen. Korpilahti-Jyväskylä-liitoksessa on harmi, että kansanäänestyksen tulosta ei paremmin Korpilahdella huomioitu, mutta koska kansanäänestykset eivät toistaiseksi ole sitovia, korpilahtelaiset joutuvat valittevasti odottamaan ja osoittamaan tyytymättömyytensä vasta seuraavissa kunnallisvaaleissa jyväskyläläisinä, ellei sitten nyt jo eduskuntavaaleissa.

Maaseudun elämisen edellytykset paranevat aivan kuten muuallakin, eli korvaamalla tehottomat julkiset palvelut tehokkaammilla yksityisillä palveluilla. Varsinkin maaseudulla, jossa palvelut ovat muutenkin harvassa, tällä on erityisesti merkitystä siinä, että yksityisten palveluiden käyttäjät ovat vapaita valitsemaan mistä ja milloin he palvelunsa haluavat, kun taas julkisen sektorin asiakkaat joutuvat elämään tärkeidenkin palvelujen suhteen sen mukaan mitä ylhäältä määrätään.

Mielestäni se on todellista vapautta, että ihminen saa valita, asuuko hän maaseudulla vai kaupungissa eivätkä olosuhteet pakota suurinta osaa suomalaisista muuttamaan ruuhkaiseen Etelä-Suomeen. Maaseututukien kannalla en kuitenkaan ole, se on tekohengitystä. Maaseudun tulevaisuus on pienessä ja keskisuuressa yrittäjyydessä, ja siksi mahdollisuuksia yrittäjyyteen on lisättävä ja siihen liittyvää byrokratiaa on vähennettävä.

Kysymys: Pitäisikö mielestänne Suomessa siirtyä toisen asteen koulutuksen osalta ns. nuorisokoulumalliin eli yhdistää lukio ja ammatillinen koulutus, kuten esimerkiksi Ruotsissa on tehty?

Vastaus: Mielestäni ei pitäisi yhdistää kaikille, joskin mahdollisuutta suorittaa molemmat rinnakkain oman halukkuuden mukaan olisi parannettava. Lukiojärjestelmä nykyisellään on kuitenkin kohtuullisen toimiva, joten en sitä paljon lähtisi heti alkuun muuttamaan. Liberaalien tavoiteohjelmassa esitelty koulutussetelimalli kuitenkin soveltuu myös lukioihin ja olisi otettava käyttöön, kuten myös parannettava yksityisten koulujen toimintaedellytyksiä.

Ammattikoulujen sisällön suhteen näen kuitenkin enemmän korjattavaa, vaikka tämä nyt vähän kysymyksen ohi meneekin. Jos nimittäin otetaan lähtökohdaksi se, että ammattikoulussa opitaan joku ammatti tietylle osaamistasolle, niin miten voidaan perustella se, että eri ammattien koulutus kestää yhtä kauan? Eri ammattien vaativuutta yhtään väheksymättä on mielestäni selvää, että esimerkiksi jonkin hyvin teknisen ammatin oppiminen vaatii enemmän koulutusta kuin jonkin vähemmän teknisen ammatin, jos molemmissa osaamisen tavoitetaso on sama.

Jos siis joku ammatti on mahdollista kouluttaa hyvälle tasolle vaikkapa vuodessa, niin miksi sen alan opiskelijoita pidetään kuitenkin ammattikoulussa kolme vuotta? Tiedän, ammattikoulussa opetetaan muutakin kuin itse ammattia, kuten kielitaitoa jne., mutta argumentti lienee silti käypä. Ammattikoulutuksen järkeistäminen kannustaisi useampia valitsemaan ammattikoulun, vaikka poliittinen eliitti haluaakin 3/4 nuorista lukioon ja korkeakouluun. Samoin se kannustaisi useampia uudelleenkouluttautumaan oman alan töiden ollessa kiven alla. Ja luonnollisesti mahdollisesti säästettävien resurssien määräkin voi olla melko huomattava.

Kysymys: Kannatat ympäristönsuojelua, mutta vastustat Greenpeacea ja autoveroa?

Vastaus: Autovero ehkäisee autokannan uudistumista ja lienee kutakuinkin selvää, että uudemmat autot ovat ympäristöystävällisempiä kuin vanhat. Autovero pitäisi siksi poistaa ja autoilusta siltikin koituvia ympäristöhaittoja tulisi ehkäistä auton käytön verotuksella eli käytännössä polttoaineveron kiristämisellä. Mitä saastuttavampi polttoaine, sen korkeampi vero. (Ja päinvastoin, vähäpäästöisille tai päästöttömille polttoaineille tulee määrätä selvästi pienempi vero jos lainkaan.)

Greenpeace puolestaan on sosialistispopulistinen järjestö, jonka tavoitteena ei tunnu olevan ympäristönsuojelu sinänsä, vaan toimintatavoissa on enemmänkin luokkasodan ja ylipäätään yritysten vastustamisen piirteitä. Näinhän on todennut mm. yksi Greenpeacen alkuperäisistä perustajista, sittemmin järjestön juuri näistä syistä jättänyt Patrick Moore. Esimerkiksi Greenpeacen liki uskonnollinen ydinvoiman vastustaminen on enemmän ympäristölle haitallista kuin sille hyödyksi.

Kysymys: Mikä on kantasi avoimiin ohjelmiin, etenkin mitä tulee kunnan/valtion laitoksiin? Ja jos olet niiden kannalla, miten innokas olet ajamaan niitä läpi? Etenkin Linux ja OpenOffice.org kiinnostavat.

Vastaus: Linuxin ja OOo:n käyttöönottoon julkisella sektorilla on ehdottomasti panostettava. Julkista sektoria on karsittava muutenkin, joten ei ole aiheellista käyttää vähiä varoja kalliisiin käyttöjärjestelmiin ja ohjelmistoihin, kun vastaavat on saatavissa pienemminkin kustannuksin. Täysin ilmaisiahan avoimet ohjelmat eivät tietenkään ole, kun organisaatiot niitä ottavat käyttöön, mutta toisaalta, kyllä Microsoftin tuotteillekin tarvitaan tukipalveluita, jotka maksavat yhtä lailla. Tietenkin muutosta vastustetaan, mutta avoimella suhtautumisella ja koulutuksella sekin selviää.

Avoimiin ohjelmiin kantani on muutenkin positiivinen, olenhan itsekin GPL-koodaaja, joskin toistaiseksi varsin pienessä mittakaavassa. Hyödynnän myös päivätyössäni avoimia ohjelmistoja, kuten Eclipseä sekä mm. useita LGPL:n alaisia kirjastoja.

Kysymys: Kannatat ydinvoimaa, mutta mielestäni siihen turvautuminen on kyseenalaista ympäristön kannalta. Uraaniakin on rajoitetusti saatavilla. Tarkentaisitko kantaasi?

Vastaus: Ydinvoima ei voi olla ainoa energianlähde, mutta perusvoimantuotantoon se on varsin varteenotettava valinta. Se on kasvihuonekaasutonta ja hyvin luotettavaa. Kaikkea tarvittavaa energiaa siitä ei kuitenkaan koskaan tulla saamaan, eikä se ole tarpeenkaan. Mutta fossiiliset energianlähteet sillä kannattaisi mahdollisuuksien mukaan korvata, eikä se ole pois uusiutuvien energianlähteiden käytöstä.

Uraani ei ole ihan heti harvinaistumassa tai loppumassa. Se on ns. ubiikki metalli, eli sitä on melkeinpä kaikkialla, mm. esimerkiksi merivedessä. Uraanin kallistuminen nykyisten kaivosten ehtyessä aiheuttaa ainoastaan sen, että uraania kannattaa louhia vähäisemmistäkin esiintymistä sekä jossain vaiheessa alkaa erottaa merivedestäkin.

Samoin kun uraani kallistuu, niin myös nk. ydinjätteet kannattaa käyttää uudelleen. Jäte on ydinvoimaloiden käytetyn polttoaineen kohdalla varsin huono sana, sillä polttoaine menettää potentiaalistaan vain varsin pienen osan nykyisissä ydinvoimaloissa. Kalliimpi ydinpolttoaineen hinta mahdollistaa laajemman jälleenkäsittelyn ja uudelleenkäytön. Eikä ne loppusijoitusratkaisutkaan ihan huonoja ole, aikalailla saa tapahtua ennen kuin kallioluolaan sijoitettu ydinpolttoaine käy vaaralliseksi.

Muuten, täytyy vielä tähdentää, että mielestäni energiavalinnat eivät kuulu eduskunnalle tai valtiolle ylipäätään, vaan kyseessä tulisi olla markkinoiden ja viime kädessä kuluttajien ratkaistavissa oleva asia. Ainoa mitä valtiovallan tulisi asian suhteen tehdä on ohjaaminen pois fossiilisista polttoaineista erityisen hiiliveron avulla.

Kysymys: Mitä olet mieltä nykyisestä ruotsin opetuksesta peruskouluissa, lukioissa, ammattikouluissa ja (ammatti)korkeakouluissa, ja muuttaisitko sitä?

Vastaus: Mielestäni koulutuksessa tulisi lisätä entisestään valinnaisuutta ja ruotsi sopisi hyvin kohteeksi tähän. Puhemies Lipposen ehdotusta ruotsin opintojen aikaistamisesta en allekirjoita ollenkaan, vaan sen pitäisi olla valinnainen kieli nykyisillä luokka-asteilla. Ruotsin kielen opiskelusta on joillekin hyötyä, kun taas toiset eivät sitä tarvitse koskaan. Ei ole siis aiheellista pakottaa sitä kaikille. Esimerkiksi äidinkielestä, matematiikasta ja englannista puolestaan on jokaiselle oppilaalle hyötyä, joten mm. ne voivat hyvin kuulua yhteiseen opetusohjelmaan. Samalla ns. virkamiesruotsi tulisi poistaa ylempien koulutusasteiden pakollisista aineista.

Kysymys: Eikö voitaisiin suoraan siirtyä valikoivaan asevelvollisuuteen?

Vastaus: Mitä tarkoitat että suoraan valikoivaan asevelvollisuuteen? En ole kovin paljon kannastani tietenkään näillä sivuilla kirjoittanut, mutta joissain mainoskuvissanihan lukee “Intti vapaaehtoiseksi,” joka on hieman pidemmällä kuin pelkkä valikoiva asevelvollisuus.

Itse asiassa, valikoiva asevelvollisuus olisi - sikäli kuin se on mahdollista - vielä huonompi järjestelmä kuin nykyinen. On hankala keksiä miten se voisi olla oikeudenmukainen niitä kohtaan, jotka palvelukseen määrätään, kun toiset pääsevät luistamaan hommasta kuin koira veräjästä. Samalla järjestelmä tavallaan palkitsisi huonosta kunnosta tai henkisistä ongelmista, ja rankaisisi hyvistä elämäntavoista ja luonteen lujuudesta. En keksi ainuttakaan hyvää argumenttia valikoivan järjestelmän puolesta.

Mielestäni siis yleisestä asevelvollisuudesta, siviilipalveluksesta ja totaalikieltäytyjien vankeusrangaistuksista tulisi luopua kokonaan ja siirtyä niiden sijaan vapaaehtoiseen asepalvelukseen sekä maanpuolustusveroon. Pieni, prosentin parin suuruinen maanpuolustusvero korvaisi korvamerkittynä osan nykyisistä verovaroista maksettavista puolustusmäärärahoista ja sitä maksaisivat kaikki, jotka eivät asepalvelusta suorita. Ts. siis maksu siitä, että muut puolustavat maata ja heitä.

Kysymys: Mitä olisit mieltä siitä, että opiskelijoille tarjottaisiin nykyistä enemmän kesäopintojen ja töiden mahdollisuuksia, siirrytään ehdottamaasi perustuloon tai ei? Varmasti jotain voitaisiin eduskunnassa tehdä että opiskelijoita otettaisiin nykyistä enemmän töihin kesäksi, kuten myös kesäopintojen mahdollisuutta voisi kai myös lisätä, jos ei kesätöitä löydy tai jos haluaa nopeammin valmistua? Mitäs mieltä tulorajoista?

Vastaus: Mielestäni on parempi kohdella kaikkia työntekijöitä ja -hakijoita tasapuolisesti, mutta nuorten asemaa työmarkkinoilla voisi parantaa mm. keventämällä työnantajamaksuja ja alentamalla minimipalkkaa nuorten osalta. No, nämäkin muutokset pitäisi mielestäni tehdä kaikkia koskevaksi, mutta nuorista on hyvä aloittaa, jos kokonaisvaltaista muutosta ei kerralla saa aikaan.

Perustuloa olisin edelleen korostanut opintotuen korvaajaksi, mutta en sitä nyt tee, kun erikseen kiellettiin. Jos siis perustuloon ei siirrytä, vaihtoehtoisesti opintotukea on korotettava reilusti (väh. se 15%) sekä valmistumisen jälkeen verovähennyskelpoista opintolainamahdollisuutta kasvatettava myöskin huomattavasti.

Opiskelijoiden tulorajoja tulisi myös korottaa tai ne voisi myös poistaa, mielestäni aivan turhaa kyttäämistä moiset. Tietenkin tämän jälkeen kaikki opiskelijat nostaisivat mahdollisen palkan lisäksi maksimimäärän opintotukea, mutta se vain korostaisi muutostarvetta parempaan järjestelmään (l. perustuloon).

Kysymys: Mikä on kantasi yrittäjyyden suhteen, mitä mieltä olet esimerkiksi alv-vapauden rajan nostamisesta?

Vastaus: Suhtautumiseni yrittäjyyteen on kaikinpuolin positiivinen, onhan sitä itsekin pieniä firmoja tullut yritettyä pariinkiin kertaan pyörittää kavereiden kanssa.

Nimenomaan yksityisyrittäjät ja pk-yrittäjät pitävät tämän maan pyörät pyörimässä mm. tekemällä itse pitkää päivää ja työllistämällä merkittävän osan maan työvoimasta. Onkin mielestäni päätöntä, että samalla maassa paikoin vallitsee (sosialidemokraattinen) yrittäjien vihaamiskulttuuri, välillä tuntuu siltä kuin yrittäjää saisi lyödä kuin vierasta sikaa. (Ei sikojakaan muuten saa lyödä.)

Aiemmin suurin kritiikkini yrittäjyyden hankaloittamisen suhteen kohdistui osakeyhtiöiden minimipääoman korkeuteen, mutta onneksi sitä nyttemmin on lievennetty. Sen tosin voisi melkeinpä poistaa kokonaan. Alv-vapauden rajasta en omaa kovin vahvoja mielipiteitä… Ehkä raja on hyvä, ehkä sitä voisi nostaa. Kuuntelen mielelläni hyviä argumentteja nostamisen puolesta. Yritysverotusta tulee ylipäätään keventää, ja se vaikutus tuolla rajan nostolla myös tietenkin olisi, sekä erilaisia maksuja yms. vähentää, esimerkiksi työnantajamaksut ovat käytännössä työntekijöiden piiloverotusta, jota tulee karsia.

Kysymys: Kuinka paljon Suomen tulisi syventää yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa esimerkiksi sodassa islamismia vastaan? Kuinka suhtaudut Yhdysvaltavastaisuuteen, joka saattaa tuhota suomalaisen hyvinvointivaltion olemassaolon taloudelliset edellytykset?

Vastaus: Mielestäni Suomen ei ole tarpeen lähteä syventämään ainakaan sotilaallista yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa. Kannatan kyllä Nato-liittoutumista, mutta se ei varsinaisesti liity kysymykseesi, sillä Nato on puolustusliitto ja Yhdysvallat on vain yksi sen keskenään tasavertaisista jäsenistä.

Antiamerikkalaisuus on valitettavaa, sillä se perustuu usein varsin vääristyneeseen kuvaan Yhdysvalloista. Toki eivät kaikki asiat Jenkeissäkään ole hyvin, mutta kyllä siellä silti on paljon hyvääkin. Valitettavaa on myös se, että molemminpuoliset tuontitullit USA:n ja EU:n välillä syövät hyvinvointia molemmilta alueilta, olisikin ensisijaista kehittää kauppasuhteita entisestään ja poistaa kaupan esteet, tullit mukaanlukien. Jos WTO:n kautta siihen ei pystytä, niin sitten kahdenvälisesti.

Suomalaisen hyvinvointivaltion ongelmat ovat pääosin aivan muualla kuin yhdysvaltavastaisuudessa. Korkea verotus ja päätön sosiaaliturvajärjestelmä lienevät hyviä esimerkkejä.