Yksilönvapaudet
Voi kuulostaa itsestäänselvyydeltä todeta, että kansalaiset tietävät omat asiansa paremmin kuin päättäjät Arkadianmäellä tai Brysselissä, mutta se on tärkeä näkökulma. Parlamentaarikoilla on taipumusta oikeuttaa oma olemassaolonsa keksimällä uusia asioita säädettäväksi. Tästä hyvä esimerkki on se, että EU:n direktiiveistä jopa kaksi kolmasosaa on tehty viimeisen kahdentoista vuoden aikana, vaikka EU edeltäjineen on ollut olemassa jo vuodesta 1957. Ihanteellisessa tilanteessa parlamentaarikot tekisivät juuri päinvastaista, eli itseään mahdollisimman tarpeettomiksi.
Mutta jotta vaaleilla valituilla olisi mukava olla, nykyisin säädetään EU:n direktiiveillä sekä kansallisilla laeilla lähes kaikesta mahdollisesta. Periaatteeksi ei enää riitä, että mikä ei ole erikseen kiellettyä on sallittua, vaan sallittujenkin asioiden rajat on määriteltävä tarkkaan. Samaan aikaan kansalaisten luottamus lakiin ja järjestykseen sekä kiinnostus politiikkaan vähenee huikeaa vauhtia. Se ei välttämättä ole sattumaa, vaan suora seuraus poliitikkojen järjenvastaisesta käytöksestä.
On asioita, jotka on tärkeää sopia yhteisesti parlamentaarisen prosessin kautta. Esimerkiksi vaarallisia kemikaaleja ja radioaktiivisia aineita on hyvä säännellä. Mutta meidän ei tule antaa Brysselin/Strasbourgin päättää yhtään mitään esimerkiksi siitä, kuinka monta sutta meidän takapihoillamme juoksentelee tai minkä kokoiset mansikat ovat parhaita. Niinikään kansalaiset itse tietävät parhaiten haluavatko he syödä halpaa vai paikallista ruokaa, käydä kotimaisissa vai ulkomaisissa elokuvissa, juoda vodkan vodkana vai marjavodkana, tehdä ostokset arkena, sunnuntaina vai keskellä yötä, ja niin edelleen.
Jos näitä ja muita asioita ei säänneltäisi niin tarkkaan, markkinat kuulostelisivat mitä ihmiset haluavat, ja tarjoavat useimpia niistä asioista. Ja jos jotain asiaa ei markkinoilta saa, kuka tahansa olisi vapaa ryhtymään sen tarjoajaksi. (Yrittäjyyden vapaus on nykyisinkin kohtuullinen, mutta usein siihen liittyy kuitenkin paljon byrokratiaa, joka voi osaltaan vähentää haluja yrittäjyyteen.)
Konkreettisena avauksena vähittäiskauppa tulisi vapauttaa. Miedot viinit ja reseptivapaat lääkkeet sopivat hyvin ruokakaupankin hyllyille, ja mihin vuorokauden aikaan tahansa, minä päivänä tahansa. Kauppiaille jääköön itselleen päätettäväksi riittääkö heille asiakkaita uudenvuodenyönä kello 4. Sitä ei tarvitse kuitenkaan kauppiaiden ja kuluttajien puolesta ylempää päättää.